Oletko koskaan pysähtynyt pohtimaan, mikä haasteiden merkitys on toiminnallesi?
Itse pyrin pitkään välttelemään haasteita ja tilanteita, joissa jouduin epämukavuusalueelleni. Myöhemmin olen huomannut, että yhdet parhaimmista asioista ja mahtavammista tilaisuuksista olen kohdannut juuri silloin, kun olen rohkeasti kohdannut haasteita ja poistunut mukavuusalueeltani. Koko työhistoriani olisi hyvin erinäköinen, enkä välttämättä kirjoittelisi Oppimiskoutsin roolissa täällä ruudun toisella puolella tai edes tekisi väitöskirjaa siitä aiheesta, josta sitä nyt teen. Moni mahtava tilaisuus olisi jäänyt saavuttamatta.
Mutta miksi haasteiden kohtaaminen ja säännöllinen vierailu epämukavuusalueella on tärkeää?
Tutkimuksissa on osoitettu, että haasteilla on tärkeä rooli toiminnallemme ja osaamisen kehittymiselle (oppimiselle). Parhaassa tapauksessa esimerkiksi sopivan haastavat työtehtävät ruokkivat motivaatiotamme, herättävät mielenkiinnon tehtävään työhön ja saavat meidät ponnistelemaan tehtävän saavuttamisen eteen. Kun olemme tällaisessa tilanteessa, emme useinkaan tyydy ainoastaan suorittamaan tehtävää, vaan myös samalla haastamme itseämme.
Parhaimmillaan haasteet ovat siis mahdollisuus kartuttaa osaamistamme niin tiedollisesti kuin (oppimis)taidollisestikin.
Mutta millaisia nämä työskentelyämme tukevat haasteet ovat?
Kaikki kohtaamamme haasteet eivät kuitenkaan aina ole työskentelymme kannalta optimaalisia. Joskus kohtaamme myös tilanteita, joissa työskentelyn haasteet käyvät liian ylivoimaisiksi ja kuormittaviksi. Näissä tilanteissa kohtaamamme tilanne voi saada meissä aikaan voimakkaita tunteita, jotka voivat olla haitaksi työskentelylle ja siinä etenemiselle. Liian haastavat tilanteet ja työtehtävät voivat joskus olla hyvä lisämotivaattori ja saada ponnistelemaan entistä enemmän “nyt mennään vaikka läpi harmaan kiven” -asenteella. Usein voi kuitenkin käydä päinvastoin.
Jos haaste käy liian suureksi, se voi olla este työskentelyllemme ja esimerkiksi vaikuttaa siihen millaisena näemme osaamisemme ja kuinka luottavaisia olemme taidoistamme jatkossa.
Mutta tarvitseeko aina ponnistella? Entä sitten ne sinulle kaikista helpoimmat ja rutiininomaisimmat tehtävät? Tarvitsemmeko näitä meille “peruskauralta” tuntuvia tehtäviä, jotka eivät pakota meitä ponnistelemaan?
Totta kai tarvitsemme! Kukaan ei jaksa jatkuvasti ponnistella. Jos ponnistelisimme jatkuvasti, voimavaramme voivat ehtyä liikaa, jolloin esimerkiksi loppuunpalamisen vaara kasvaa. Tarvitsemme helppoja perustehtäviä tasapainottamaan haastavampia työskentelykokonaisuuksia. Vähemmän haastavien tehtävien parissa koemme usein onnistumisia, mikä parantaa itsetuntoamme.
Jatkuva helppojen tehtävien parissa työskentely ei myöskään sekään ole suositeltavaa. Kun emme kohtaa haasteita, meidän ei tarvitse ponnistella, ja vaarana voi olla mielenkiintomme laskeminen näitä helpompia tehtäviä kohtaan, mikä voi myös alkaa näkyä työn laadussa. Nämä helpot tehtävät eivät myöskään kehitä osaamistamme ja vie meitä eteenpäin, mikä esimerkiksi jatkuvasti murroksessa olevassa maailmassa ja työelämässä voi muodostua hyvinkin suureksi haasteeksi.
Tarvitaan siis tasapainoa sopivan haastavien ja vähemmän haastavien tehtävien välillä.
Mutta mistä tunnistaa, onko haaste itselleen juuri sopiva? Ei liian haastava, eikä liian helppo, vaan juuri sopiva? Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta, sillä olemme kaikki erilaisia. Tärkeää on oppia tunnistamaan itsensä ja tapansa toimia, esimerkiksi:
- Jos tilanne pysäyttää työskentelysi täysin, etkä pääse ollenkaan jatkamaan vaan uuvut tilanteen aiheuttaman kuorman alle, haaste on todennäköisesti liian suuri.
- Toisaalta, jos työskentely alkaa tuntua liian rutiininomaiselta, tylsältä ja merkityksettömältä, voi olla paikallaan miettiä, haastavatko tehtävät osaamistasi tarpeeksi pitääksesi mielenkiintoasi yllä.
Haasteet eivät siis ole negatiivinen, työskentelyämme ja elämäämme hankaloittava tekijä, vaan ne voivat myös parhaassa tapauksessa olla erittäin hyödyllisiä toiminnallemme. Hyödyllisiä niistä tulee silloin, kun tunnistat kohtaamasi haasteen ja lähdet systemaattisesti hakemaan ratkaisua tilanteeseen.
Ratkaisun avaimet löytyvät itsesäätelyn taidoistasi, siitä kuinka voit ohjata toimintaasi, asettaa tavoitteita, suunnitella, tarkkailla ja arvioida edistymistäsi ja lopputulostasi, mutta myös säädellä motivaatiotasi ja tunteitasi, jotka voivat olla koetuksella haastavien tehtävien ja kokonaisuuksia käsitellessä.
Työpaikoilla tähän voidaan myös kiinnittää monin tavoin huomiota, muun muassa avoimesti puhumalla työtehtävien kuormittavuudesta ja henkilöstön toiveista.